MUSTIKKA

Pohjoismaisten mustikoidemme ravitsevuus tunnetaan maailmanlaajuisesti!

Mustikka kuuluu kanervakasvien heimoon ja siitä on olemassa yli 450 eri lajiketta maailmanlaajuisesti. Pohjois-Euroopassa ja Suomessa kasvava lajike on nimeltään Vaccinium myrtillus, jota kutsutaan myös villimustikaksi. Pohjois-Amerikassa esiintyy muita tavallisia viljeltyjä lajikkeita, nk. ”highbush”-lajikkeita. Marjojen välillä on lukuisia eroja, villit mustikat ovat ennen kaikkea tummia hedelmälihaltaan, kun taas amerikkalaisten lajikkeiden hedelmäliha on vaaleampaa. Amerikkalaiset mustikat ovat myös suurempia ja maultaan vähemmän kirpeitä. Eri lajikkeiden paremmuudesta ollaan montaa mieltä. Mustikoita on nautittu vuosisatojen ajan ja niiden suosio on vain kasvanut sen jälkeen, kun ensimmäisiä kaupallisia lajikkeita alettiin viljellä. Sittemmin viljelijät ovat myös jalostaneet marjoja parantaakseen niiden säilyvyyttä, makua jne. Tänä päivänä Pohjois-Amerikka on maailmanlaajuisesti suurin mustikantuottaja tuottaen 90% sen kokonaismäärästä.  

Pohjoismaista villimustikkaa poimitaan vain muutama prosentti metsiemme tuottamasta kokonaismäärästä. Suurin osa ruotsalaisesta villimustikasta päätyy Aasiaan, jossa siitä uutetaan antosyaaneja (pigmenttiä) terveysruoka- ja lääketeollisuuden tuotteisiin. Mustikka on erityisen suosittua Japanissa ja Etelä-Koreassa. Villimustikoiden poiminta on kallista ja vaikeasti rahoitettavaa ja siksi viljellyt lajikkeet valtaavatkin alaa kaupoissamme.

Mustikka tunnetaan maailmanlaajuisesti sen pigmentin sisältämistä antosyaaneista. Mustikoiden tumma sinivioletti väri on peräisin juuri antosyaaneista, joita villinä kasvavat pohjoismaiset mustikat sisältävät noin kaksinkertaisesti viljeltyihin lajikkeihin verrattuna.